FINCATS

• Rannekanavapinne on yleinen vaiva; noin 2–5 % meistä kokee sen jossain elämänsä vaiheessa. Tyypillisiä oireita ovat puutuneisuus, tunnottomuus ja kipu kämmenessä ja peukalon puoleisissa sormissa.
• Usein oireet lievittyvät kuntouttavalla hoidolla seurannassa, mutta pitkittyessään saattavat johtaa lisätutkimuksiin ja joskus leikkaushoitoon.
• Leikkaushoito voi lievittää keskihermopinteen oireita tehokkaasti, mutta pitkällä aikavälillä sen teho ei välttämättä ole merkittävästi parempi kuin kuntouttavalla hoidolla.
• Leikkaushoidon teho voi perustua itse toimenpiteeseen tai osittain myös leikkaushoidon lumevaikutukseen.
• Leikkaushoitoon liittyy myös riskejä, kuten leikkausalueen kipu tai haavatulehdus.

• Rannekanavapinnettä voidaan hoitaa leikkauksella tai ei-kirurgisin keinoin (esim. yölasta, fysioterapia).
• Aiemmissa näitä hoitomuotoja vertailevissa tutkimuksissa rannekanavapinteen leikkaushoito on osoittautunut vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Pitkällä aikavälillä kuitenkin ero ei-leikkaukselliseen hoitoon oireiden lievityksen ja käden toiminnan parantamisen osalta on epävarma ja todennäköisesti niin pieni, ettei sitä huomaa arjessa.
• Kaikissa näissä tutkimuksissa tutkittavat ja tutkijat ovat tienneet, onko tutkittava leikattu vai ei.
• Tiedeyhteisössä käydäänkin aktiivista keskustelua siitä, selittyykö oireiden nopeampi lievittyminen leikkauksen jälkeen ainakin osittain leikkaushoidon tunnetuilla lumevaikutuksilla.
• Koska leikkaushoitoon liittyy aina myös riskejä, on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että leikkaushoidon teho on luotettavasti osoitettu. Lumekirurginen tutkimusasetelma on luotettavin tapa arvioida rannekanavan kirurgisen avauksen todellista tehoa, koska et tiedä, kumpaan ryhmään sinut on arvottu.

Kokeneissa käsissä – Asiantunteva hoitotiimi

Tutkimuspotilaana hoidostasi vastaavat kokeneet käsikirurgit sekä tutkimushoitajat ja -fysioterapeutit.

Tarkan silmän alla – Huolellinen seuranta

Koska FINCATS on tieteellinen tutkimus, seuraamme toipumistasi tarkasti. Osana tutkimusseurantaa tapaat fysioterapeutin kuukauden kuluttua leikkauksesta sekä käsikirurgin neljän kuukauden, vuoden ja viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Tämä seuranta on tavallista kattavampaa, sillä esimerkiksi fysioterapiakäynti ei yleensä kuulu rannekanavapinteen vapautuksen jälkeiseen seurantaan.

Apu lähellä – Matala kynnys yhteydenottoon

Jos toipumisesi edistyminen askarruttaa, voit aina olla yhteydessä FINCATS-tutkimusryhmäämme. Arvioimme tilanteesi yhdessä ja järjestämme tarvittaessa tarvitsemasi avun.

Panoksesi parempaan hoitoon – Arvokas tuki lääketieteelliselle tutkimukselle

Vaikka tutkimukseen osallistumisesta ei välttämättä ole sinulle suoraa hyötyä, autat tuottamaan luotettavaa tutkimustietoa rannekanavan kirurgisen avauksen hyödyistä ja haitoista. Tieto voi hyödyttää tulevaisuudessa muita samankaltaisia potilaita.

Tutkimuksen päätutkijana toimii käsikirurgi LT Susanna Stjernberg-Salmela.

Tutkimuskoordinaattoreina toimivat Kati Jaatinen ja Saara Raatikainen

Yhteyshenkilö tutkimusta koskevissa asioissa: tutkimushoitaja Leena Caravitis, puh. 0504271829

Tutkimuksen taustalla on FICEBO-tutkimusryhmä, joka on erikoistunut lumekirurgia-kontrolloituihin tutkimuksiin, joiden tarkoituksena on edistää turvallista, vaikuttavaa ja tieteeseen pohjaavaa hoitoa. FICEBO on aiemmin tutkinut polven, olkapään, lonkan ja käden kirurgisia hoitoja lumekirurgian avulla.

Yllä mainittujen vastuuhenkilöiden lisäksi FINCATS-tutkimusryhmään kuuluu useita asiantuntijoita lääketieteen eri aloilta.

Kuka voi osallistua FINCATS-tutkimukseen?

FINCATS-tutkimukseen otetaan henkilöitä, joilla on ollut vähintään kolmen kuukauden ajan hermoratatutkimuksella vahvistettua rannekanavapinteestä johtuvaa käden ja/tai sormien puutumista, tunnottumuutta tai kipua.

Mitä sokkouttaminen tarkoittaa?

FINCATS-tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka suuri osa leikkauksen vaikutuksesta käden puutuneisuus- ja kipuoireisiin johtuu rannekanavan kirurgisesta avauksesta ja kuinka suuri osa voi selittyä muilla tekijöillä, kuten esimerkiksi potilaan odotuksilla. Tämän vuoksi osa tutkittavista satunnaistetaan (”arvotaan”) varsinaiseen leikkaukseen ja osa lumeleikkaukseen, jossa varsinaista kirurgista toimenpidettä eli rannekanavan poikittaisen pidäkesiteen halkaisua ei tehdä. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman luotettavia, tutkittavat, heidän hoitoonsa leikkauksen jälkeen osallistuva hoitohenkilökunta tai FINCATS-tutkijat eivät tutkimuksen aikana tiedä, kumpaan ryhmään kukin tutkittava kuuluu. Tämä niin sanottu sokkouttaminen on tärkeää, jotta tutkimustulokset eivät vahingossa vääristy tutkittavien tai tutkijoiden odotusten vuoksi. Jokaiselle tutkittavalle kerrotaan tutkimuksen päättyessä, kumpaan ryhmään hän kuului.

Mistä tiedän, kumpaan ryhmään kuulun (leikkaus vai lumeleikkaus)?

Tutkimuksen aikana et sinä eikä hoitohenkilökunta tiedä, kumpaan ryhmään kuulut. Tämä on tärkeää, jotta tutkimustulos olisi mahdollisimman luotettava. Tutkimuksen päätyttyä saat tietää, kumpaan tutkimusryhmään kuuluit.

Onko lumeleikkaus kivulias?

Lumeleikkaus tehdään samalla tavalla paikallispuudutuksessa kuin varsinainen leikkaus. Kipua hoidetaan kummassakin ryhmässä samalla tavalla. Tavoitteena on, että potilas ei pysty päättelemään ryhmäänsä hoitotilanteen perusteella.

Missä leikkaus tehdään?

Leikkaus tehdään oman sairaalasi käsikirurgian yksikössä kokeneiden ammattilaisten toimesta.

Mitä jos oireeni ei helpotu leikkauksen jälkeen?

Seuraamme tilaasi tarkasti koko vuoden ajan, ja sinulla on missä vaan tutkimuksen vaiheessa mahdollisuus olla yhteydessä FINCATS-tutkimusryhmään: Arvioimme tilanteesi ja järjestämme tarvittaessa lisähoitoa.

Maksaako osallistuminen jotakin?

Ei maksa. Tutkimukseen osallistuminen ja siihen liittyvät käynnit ovat maksuttomia.

Voinko perua osallistumiseni myöhemmin?

Kyllä. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista, ja voit perua osallistumisesi missä vaiheessa tahansa ilman, että se vaikuttaa muuhun hoitoosi.

Miten tietojani käsitellään?

Tietojasi käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Tarkemmat tiedot henkilötietojesi käsittelystä löydät tutkimuksen tietosuojailmoituksesta.

Onko osallistuminen vapaaehtoista?

FINCATS-tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Mitkä ovat tutkimuksen hyödyt?

On mahdollista, että FINCATS-tutkimukseen osallistumisesta ei ole sinulle itsellesi hyötyä. Leikkaushoito voi lievittää keskihermopinteen oireita tehokkaasti, mutta pitkällä aikavälillä sen teho ei välttämättä ole merkittävästi parempi kuin kuntouttavalla hoidolla. Lumeleikkaus on tutkimuksellinen vertailutoimenpide rannekanavan kirurgiselle avaukselle, eikä sitä ole suunniteltu hoitavaksi toimenpiteeksi. On kuitenkin mahdollista, että saat helpotusta oireisiin sekä rannekanavan avauksesta että lumeleikkauksesta. Tämä voi ainakin osittain selittyä leikkaushoidon parantavaan vaikutukseen liittyvillä odotuksilla ja sairaalaympäristöllä. Tätä kutsutaan lume- eli plasebovaikutukseksi, jonka todennäköisyys ja voimakkuus on epävarmaa ja jonka mekanismia ei kunnolla tunneta. Tutkimusleikkaukset tehdään paikallispuudutuksessa.

Liittyykö osallistumiseen riskejä?

Rannekanavan kirurginen avaus on yleinen toimenpide, johon liittyvien riskien (leikkaushaavan tulehdus, verenvuoto tai hermovaurio) todennäköisyys on pieni, kirjallisuuden mukaan korkeintaan noin 4 prosenttia. Myös lumeleikkaukseen liittyy samansuuruinen haavatulehdusriski kuin rannekanavan kirurgiseen avaukseen. Mikäli tutkimusleikkauksen jälkeen joudutaan uusintaleikkaukseen, haavatulehdusriski on todennäköisesti jonkin verran kohonnut. Lumeleikkauksesta ei aiheudu hermon ympäristöön arpisuutta tai kiinnikkeisyyttä ja mahdollinen uusintaleikkaus lumeleikkauksen jälkeen on teknisesti samankaltainen kuin aiemmin leikkaamattoman alueen toimenpide.

Rannekanavan kirurgisen avauksen jälkeen jäännösoireet (lievä arpikipu tai jonkin asteinen puutuminen) ovat tavallisia. Mikäli oireet jatkuvat tutkimusleikkauksen jälkeen vaikeina, tutkimuslääkäri ohjelmoi sinulle tarvittavat lisätutkimukset.

Erikoissairaanhoitoon saapuneen lähetteen perusteella sinulle varataan aika käynnille käsikirurgian poliklinikalle.

Ensimmäinen tutkimuskäynti‍

• Varaa käyntiin aikaa noin 1–1,5 tuntia
• Tutkijalääkäri haastattelee ja tutkii sinut. Samalla sinulle tehdystä hermoratatutkimuksesta varmistetaan, että oireesi johtuvat rannekanavapinteestä.
• Saat yksityiskohtaista tietoa FINCATS-tutkimuksen tavoitteista ja kulusta sekä suullisesti että kirjallisesti. Mikäli ilmoitat lähteväsi mukaan tutkimukseen, tutkijalääkäri pyytää sinua allekirjoittamaan suostumuslomakkeen. Tämän jälkeen sinulle varataan aika leikkaukseen.

Leikkaus

• Tulet sairaalaan leikkauspäivän aamuna. Tuolloin varmistetaan, että oireesi ei ole lähtenyt helpottamaan itsestään, vaan sopivat edelleen hermoratatutkimuksessa ja kliinisessä tutkimuksessa todettuun rannekanavapinteeseen.
• Tutkimusleikkaukset tehdään paikallispuudutuksessa, jonka kesto on noin 10–15 minuuttia.
• Leikkauksen aikana sinut satunnaistetaan joko rannakanavan avaukseen tai lumeleikkaukseen. Lumeleikkaus muistuttaa varsinaista rannekanavan avausta, mutta siinä ei edetä rannekanavaan eikä poikittaista pidäkesidettä halkaista.
• Tutkimuspotilaana leikkauksestasi vastaavat kokeneet ja ammattitaitoiset käsikirurgit ja hoitajat.
• Leikkauksen jälkeen pääset kotiin samana päivänä.

Leikkauksen jälkihoito‍

• Leikkauksen jälkeen sinun tulee välttää leikatun käden raskasta kuormitusta kahden viikon ajan. Sinulle kirjoitetaan sairauslomaa vähintään kahden viikon ajaksi, riippuen työsi kuormittavuudesta.
• Ompeleet ovat sulavia, eikä niitä tarvitse poistaa. Haava paranee noin kahdessa viikossa leikkauksesta.

Seuranta‍

• Koska FINCATS on tieteellinen tutkimus, seuraamme toipumistasi erittäin tarkasti.
• Seuranta tapahtuu osittain mobiilikyselykaavakkeiden avulla. Nämä kyselykaavakkeet tiedustelevat muun muassa tyytyväisyyttäsi kulloiseenkin tilanteeseen, käden oireiden voimakkuutta, toimintakykyäsi ja yleistä elämänlaatuasi. Kyselylomakkeisiin vastataan paitsi ennen leikkausta, myös 1 kuukauden kohdalla fysioterapiakäynnin yhteydessä, sekä 4, 6, 9 ja 12 kuukauden kuluttua leikkauksesta.  Pitkäaikaisseurantaa varten kerätään tutkimusdataa vuosittain 2–5 vuoden kuluttua leikkauksesta.  
• Mikäli olet satunnaistetussa tutkimusryhmässä, sinulle järjestetään fysioterapiakäynti FINCATS-tutkimuspoliklinikalle 1 kuukauden kohdalla leikkauksesta. Tuolloin fysioterapeutti ohjeistaa sinua leikkausarven hoidossa ja ranteen ja sormien liikkeissä. Käynnillä arvioidaan myös leikatun käden tuntoa.
• Satunnaistetuille tutkittaville teemme myös uuden hermoratatutkimuksen neljä kuukautta leikkauksen jälkeen, ennen kontrollikäyntiä tutkimuspoliklinikalla.

Tietoa FINCATS-tutkimukseen osallistuvalle

Tässä selosteessa kuvataan, miten henkilötietojasi käsitelläänFINCATS-tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Sinuun ei kohdistu mitään negatiivista seuraamusta, jos et osallistu tutkimukseen tai jos keskeytät osallistumisesi. Jos jossain vaiheessa keskeytät osallistumisesi, siihen asti sinusta kerättyä aineistoa voidaan kuitenkin käyttää tutkimuksessa. Tämän selosteen kohdassa 17 kerrotaan tarkemmin, mitä oikeuksia sinulla on ja miten voit vaikuttaa tietojesi käsittelyyn.

1. Tutkimuksen rekisterinpitäjä

HUS-yhtymä

PL 100

00029 HUS

Puhelinvaihde: 09 4711

Yhteyshenkilö tietosuojaa koskevissa asioissa:

Petri Hämäläinen, kehittämispäällikkö, tietosuojavastaava

eutietosuoja@hus.fi

PL 440

00029 HUS

2. Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

FINCATS on maailman ensimmäinen lumeleikkauskontrolloitu tutkimus rannekanavapinteen leikkaushoidosta. Sen tavoitteena on tarjota potilaille ja lääkäreille luotettavaa tietoa rannekanavankirurgisen avauksen hyödyistä ja haitoista hoitopäätösten tueksi. Tutkimuksessa180 rannekanavapinnepotilasta satunnaistetaan joko tavanomaiseen rannekanavan aukaisuun tai lumeleikkaukseen. Lumeleikkaus muistuttaa rannekanavan kirurgista avausta, mutta siinä ei edetä rannekanavaan eikä poikittaista pidäkesidettä halkaista.

3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako

Tutkimuksen toteuttavat HUSissa ja Helsingin Yliopistossa (HY) toimivan FICEBO (Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics) -tutkimusryhmän tutkijat. FINCATS on FICEBO-tutkimusryhmän kuudes lumekirurgiakontrolloitu tutkimus.

FINCATS-tutkimukseen osallistumista koskien tietoisen suostumuksensa antaneiden tutkittavien tiedot kerätään tutkimuksen kuluessa FINCATS-tutkimusrekisteriin, jonka rekisterinpitäjänä tutkimusaineiston keräysvaiheessa toimii HUS-yhtymä.

4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä

FINCATS-tutkimusryhmä

Tutkimuksen vastuullinen johtaja: professori Teppo Järvinen

Päätutkijat: käsikirurgit Jarkko Jokihaara ja Susanna Stjernberg-Salmela

Puhelinvaihde: 09 4711

Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@hus.fi

5. Tietosuojavastaavan yhteystiedot

HUSin tietosuojavastaavan sähköpostiosoite: eutietosuoja@hus.fi

6. Tutkimuksen toteuttajat

FINCATS-tutkimusryhmän tutkijat ja muu tutkimushenkilöstö.

7. Tutkimuksen nimi, luonne ja kestoaika

Tutkimuksen nimi: FINnish CArpal Tunnel Study (FINCATS)– A randomized, double-blinded placebo-surgery controlled efficacy trial.

Kyseessä on satunnaistettu ja sokkoutettu lumekirurgiakontrolloitu kliininen hoitotutkimus. Tutkimukseen kutsutaan mukaan tutkittavia henkilöitä keväästä 2026 alkaen arviolta 4 vuoden ajan. Tutkittavia seurataan 5 vuoden ajan tutkimusleikkauksen jälkeen.

Tietojen käsittely- ja säilytysaika tutkimuksen päättymisen jälkeen on 15 vuotta.

8. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste

FINCATS-tutkimuksessa henkilötietojen käsittely perustuu EU:n tietosuoja-asetuksen artiklaan 6, 1 e:yleistä etua koskevan tehtävän suorittaminen tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, ja arkaluonteisten tietojen käsittely perustuu tietosuoja-asetuksen artiklaan 9 erityiset henkilötietoryhmät, 2 j: yleisen edun mukainen tieteellinen tutkimustarkoitus tai tilastollinen tarkoitus.

9. Arkaluonteiset henkilötiedot

Tutkimuksessa käsitellään seuraavia arkaluonteisia henkilötietoja:

• Terveystiedot

10. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää

Tutkimusrekisterin sisältämät henkilötiedot

• Yksilöintitiedot: Nimi, yhteystiedot (osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero), syntymäaika, sosiaaliturvatunnus, tutkimuksen pseudonymisointikoodi

• Tutkimukseen kerättävät tiedot: FINCATS-tutkimuksen yhteydessä kerättävät tausta- ja oiretiedot, sairaushistoria, lääkitystiedot, työhistoriatiedot, tutkittavan oma arvio kulloisestakin oire-, elämänlaatu- ja toimintakykytilanteesta tutkimukseen valituilla mittareilla

• Tutkijalääkärin/tutkimushoitajan/fysioterapeutin suorittama mittaus- ja toimintakykyarvio tutkimukseen valituilla testeillä ja mittauksilla

• Hermoratatutkimuslöydökset, tutkimusprotokollan mukaisesti

11. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään

Tietoja kerätään seuraavista lähteistä

• Tutkittavan itse täyttämät kyselylomakkeet

• Tutkimuskäynnit ja tutkimukseen liittyvät yhteydenotot dokumentointeineen

• Potilastietojärjestelmä

• Muut henkilörekisterit (esim. Kela ja Kanta-arkisto)

12. Tietojen siirto tai luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle

Tutkittavan suoria tunnistetietoja käsittelevät tutkimuksen toteuttamisen yhteydessä tutkimuksen rekisterinpitäjän edustajat, tutkimusryhmän jäsenet sekä tutkimuksen palveluntuottajien edustajat.

Tietoja, joista suorat tunnistetiedot on poistettu ja joista tutkittava ei ole tunnistettavissa, käsitellään FINCATS-tutkimuksessa asianomaisia lakeja ja asetuksia noudattaen.

Tietoja voidaan koodattuna luovuttaa myös toiselle tutkijalle tai tutkimusryhmälle alkuperäistä tarkoitusta varten, tai tutkimusryhmän ulkopuoliselle palveluntuottajalle, joka toimeksiannosta käsittelee tutkimuksessa kerättyä tietoa. Tietosuojaa koskevat asiat varmistetaan tällöin sopimuksilla, joista vastaa tutkimuksen rekisterinpitäjä.

13. Tietojen siirto tai luovuttaminen EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle

Tutkittavien suoria tunnistetietoja ei siirretä tai luovuteta EU:n tai Euroopan talousalueen(ETA) ulkopuolelle.

Koodattua tietoa voidaan luovuttaa tiedelehtien edellyttämää tulosten tieteellisyyden arviointia varten ja tutkimustietoja voidaan siirtää koodattuna EU:n ja ETA:n ulkopuolisiin maihin (Englanti, Yhdysvallat, Australia), joissa tietoturvan taso voi vaihdella. Tällöin tutkimuksen rekisterinpitäjä varmistaa, että henkilötiedot siirretään käyttäen asianmukaisia suojatoimia, joita tässä tutkimuksessa ovat tietosuoja-asetuksen 45 artiklan mukainen komission päätös tietosuojan riittävyydestä tai artiklan 26 kohdan 2 mukaiset tietosuojaa koskevat vakiolausekkeet.

14. Automatisoitu päätöksenteko

Automaattisia päätöksiä ei tehdä.

15. Henkilötietojen suojauksen periaatteet

Tiedot ovat salassa pidettäviä.

Manuaalista aineistoa käsitellään ja säilytetään tutkimuksen kuluessa tutkimusryhmän jäsenten, rekisterinpitäjän ja palveluntuottajien hallinnoimissa lukittavissa ja tietoturvallisissa tiloissa. Tunnisteellisia tietoja käsittelevät henkilöt ovat vaitiolovelvollisia. Käsittelyssä noudatetaan tieteellisen tutkimuksen tietojenkeräystä ja käsittelyä ohjaavia lakeja ja asetuksia, eikä tietoja luovuteta ulkopuolisille tahoille. Tutkimuksen kuluessa kertyvä manuaalinen aineisto arkistoidaan rekisterinpitäjän (HUS) toimesta lainsäädännön ja tieteellistä tutkimusta koskevien ohjeiden mukaisesti aineiston keräämisen päätyttyä.

Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot:

• Käyttäjätunnus

• Salasana

• Käytön rekisteröinti

• Kulunvalvonta

Suorien tunnistetietojen käsittely:

Suorat tunnistetiedot poistetaan analysointivaiheessa / aineisto kerätään pseudonymisoituna, jolloin suorat tunnistetiedot on korvattu koodilla.

16. Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen

Tutkimusrekisteri arkistoidaan tutkimuksen päätyttyä tunnistetiedoin HUSiin. Tutkimuksen aineistoa säilytetään 15 vuotta tutkimuksen päättymisen jälkeen reksiterinpitäjän hyväksymässä paikassa.

17. Rekisteröidyn oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen

Tietosuojalainsäädäntö takaa rekisteröidylle tiettyjä oikeuksia, joilla hän voi varmistaa perusoikeuksiinsa kuuluvan yksityisyyden suojan toteutumisen. Mikäli haluat rekisteröitynä ja tutkimukseen osallistuvana henkilönä käyttää näitä oikeuksia, ota yhteyttä vastaavaan tutkijaan.

Rekisteröidyllä on seuraavat oikeudet tutkimuksessa kerättyjen tietoaineistojen osalta:

• Oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä

• Oikeus saada pääsy omiin tietoihin

• Oikeus pyytää omien tietojen oikaisua tai täydennystä

• Oikeus pyytää henkilötietojen käsittelyn rajoittamista

• Oikeus vastustaa henkilötietojen käsittelyä

Tieteellisen tutkimuksen yhteydessä oikeuksia voidaan kuitenkin rajoittaa. Laki voi velvoittaa rekisterinpitäjän säilyttämään tutkimustietosi tietyn määräajan rekisteröidyn oikeuksista huolimatta. Laki sallii poikkeukset rekisteröidyn oikeuksista silloin, kun se on välttämätöntä tieteellisten tutkimustulosten ja tutkittavien turvallisuuden varmistamiseksi.

Rekisteröidyllä on oikeus saada tiedot maksutta ja kohtuullisessa ajassa.

Mikäli sinulla on kysyttävää oikeuksista, voit ottaa yhteyttä kohdassa 1 mainittuun tutkimuksen yhteyshenkilöön.

Sinulla on oikeus saattaa asia Tietosuojavaltuutetun toimiston käsiteltäväksi, mikäli katsot, että henkilötietojesi käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.

Yhteystiedot:

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Käyntiosoite: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki

Postiosoite: PL 800, 00531 Helsinki

Vaihde: 029 56 66700

Sähköposti: tietosuoja@om.fi